Ranskalaisten
siirtomaavalta Vietnamissa

Ranska oli yksi Euroopan suurimmista siirtomaavaltojen edustajista,
ja sen siirtomaahallinta Vietnamissa alkoi 1800-luvun alkupuolella.
Ranskan kolonialistinen läsnäolo Vietnamissa kesti yli sata vuotta, ja
se jätti syviä jälkiä maan kulttuuriin, yhteiskuntaan ja talouteen. Tämä
artikkeli käsittelee Ranskan siirtomaavaltaa Vietnamissa sen
alkuvaiheista aina itsenäistymiseen saakka, sekä sen vaikutuksia
vietnamilaiselle yhteiskunnalle.

Siirtomaapolitiikan
alkuvaiheet

Ranskan kiinnostus Aasian kaakkoisosan rikkaista maanvaroista,
erityisesti maustekaupan kautta, johti ensimmäisiin siirtomaa‑toimiin.
Vietnam, joka tuolloin oli jakautunut kolmeen osaan: Pohjois-Vietnamiin
(Tonkin), Keski-Vietnamiin (Annam) ja Etelä-Vietnamiin (Cochinchina),
herätti ranskalaisten huomiota. Ranska alkoi valloittaa alueita vuonna
1858 tarkoituksenaan laajentaa siirtomaakontrolliaan.

Ranskan hallinnon
vaikutukset

Ranskan siirtomaahallinta toi mukanaan monia muutoksia, jotka
vaikuttivat syvästi Vietnamin kehitykseen. Ranskalaiset eivät ainoastaan
hallinneet poliittista ja taloudellista järjestelmää, vaan he myös
vaikuttivat kulttuuriin ja koulutusjärjestelmään. Ranskalaisia
instituutioita, kuten koulutusta, lakia ja hallintoa, alettiin
implementoida paikallisiin käytäntöihin.

Talouden muuttuminen

Ranskan siirtomaavalta muutti Vietnamissa taloudellista rakennetta
merkittävästi. Alueen luonnonvarat kuten riisi, kahvi ja tee otettiin
tehokkaammin käyttöön, ja ranskalaiset yritykset alkavat hallita
tuotantoa. Tämä johti siihen, että suurin osa viljelysmaasta meni
ranskalaisten ja muiden ulkomaalaisten omistukseen, mikä vaikutti
paikallisten taloudelliseen asemaan. Monet vietnamilaiset maatyöläiset
joutuivat työskentelemään raskaissa olosuhteissa plantaaseilla, ja
heidät maksettiin niukasti.

Kulttuurivaikutukset

Ranska vaikutti suuresti Vietnamin kulttuuriin, erityisesti
koulutuksessa ja uskonnossa. Ranskalaiset toivat mukanaan oman
kulttuurinsa, kielensä ja uskonsa, joita he yrittivät levittää
paikallisille. Ranskan kieli tuli tärkeäksi kommunikointivälineeksi
hallinnossa ja koulutuksessa, ja se oli merkittävä osa
“modernisaatiota”. Monet vietnamilaiset opiskelijat viettivät aikaa
Ranskassa, mikä vaikutti heidän maailmankuvaansa ja sai aikaan
kulttuurivaihtoa.

Uskonto ja koulutus

Ranskalaiset kolonialismin aikana katolisesta kirkosta tuli
merkittävä toimija, ja monet vietnamilaiset kääntyivät kristinuskoon.
Ranskalaiset järjestivät koulutusta, joka kuitenkin keskittyi enemmän
imperialististen arvojen levittämiseen kuin paikalliskulttuurin
ymmärtämiseen. Paikalliset koulut, joissa opetettiin vietnamin kieltä ja
kulttuuria, jäivät suurimmaksi osaksi huomiotta.

Raskaampi hallinto ja
vastarinta

Kuudetta järjestelmää, joka opetti ranskalaista historiaa ja
kulttuuria, vastustettiin monilta tahoilta. Monet vietnamilaiset
alkoivat nähdä Ranskan hallinnon epäoikeudenmukaisena ja sortavana. Tämä
johti erilaisiin vastarinta‑liikkeisiin, jotka vaativat itsenäisyyttä ja
oikeutta päättää omista asioistaan.

Ranskalainen
vastarinta ja itsenäisyysliike

1900-luvun alussa Vietnamissa aloitettiin erilaisia
itsenäisyysliikkeitä, ja Vietnamin kommunistinen puolue sai vauhtia. Ho
Chi Minh, yksi merkittävimmistä johtajista, opetteli ranskalaisia
ideoita ja kokoasi vastarintaa ranskalaisvaltaa vastaan. Ranskan ja
Japanin toisen maailmansodan aikana Vietnamissa tapahtui muutoksia, ja
ranskalainen valtakoneisto mureni suuresti.

Itsellisuusliike

Toisen maailmansodan jälkeen Vietnamissa alkoi uusi itsenäisyysliike,
ja Ho Chi Minh julisti Vietnamin itsenäisyyden 2. syyskuuta 1945. Tämä
johti Vietnamin sodan alkamiseen ja Ranskan pyrkimyksiin palauttaa
siirtomaavalta, mikä lopulta päättyi Dien Bien Phun taistelussa vuonna
1954.

Kiinalainen ja
amerikkalainen vaikutus

Vietnamissa alkoi Kissingerin ja Nixonin aikakauden aikana tuki
kasvaa yhdistettynä Kiinan ja Vietnamin väliseen kilpailuun. Vuonna 1975
Vietnamissa saavutettiin lopullinen rauha, ja Ranska menetti viimeiset
merkityksensä alue saavuttaen samalla uuden aikakauden
itsenäisyydelle.

Kulttuurinen perintö

Ranskan siirtomaavalta Vietnamissa jätti merkittävän jäljen
paikalliseen kulttuuriin, ja monet ranskalaiset vaikutteet näkyvät yhä
nyky-Vietnamissa. Ranskalainen arkkitehtuuri, gastronomia ja jopa kieli
ovat elementtejä, jotka ovat integroituneet vietnamilaisiin
käytäntöihin. Käsite “café” esimerkiksi on tullut ranskankielestä ja on
nykyisin osa vietnamilaisia kahvilakulttuuria.

Johtopäätökset

Yhteenvetona voidaan todeta, että Ranskan siirtomaavalta Vietnamissa
oli kiistanalainen jakso, joka vaikutti syvästi maan kehitykseen.
Siirtomaahallinta toi mukanaan monia muutoksia, mutta samalla se herätti
myös voimakasta vastarintaa ja johti myöhemmin Vietnamin
itsenäistymiseen. Ranskan kulttuurisen ja poliittisen perinnön
vaikutukset näkyvät yhä nykyajan Vietnamissa, ja ne ovat osa maan
monimuotoista identiteettiä. Ranskan ja Vietnamin välinen suhteita on
monisyinen ja täynnä historiaa, joka muokkaa edelleen kansojen välisiä
suhteita.

Otsikko	Tiedot
Siirtomaakauden aikaraja	1887-1954
Historia	Ranska valloitti Vietnamin 1858 ja muodosti Indokiinan siirtomaana yhdessä Kambodžan ja Laosin kanssa.
Pääkaupunki	Hanoi
Kielitaito	Ranskan kieli oli virallinen kieli, ja se vaikutti edelleen paikalliseen kulttuuriin ja koulutukseen.
Talous	Ranskalaiset sijoittivat infrastruktuuriin, kuten teollisuuteen ja liikenteeseen, pääasiassa riisin ja kahvin viljelyyn.
Kulttuurinen vaikuttaminen	Ranska vaikutti Vietnamin arkkitehtuuriseen tyyliin, ruokakulttuuriin ja muodolliseen koulutukseen.
Itsenäisyysliike	Vietnamin itsenäisyysliike alkoi 1940-luvun alussa, johtaen Vietnamin sodan ja eventualiseen itsenäisyyteen vuonna 1954.
Nykyinen suhde Ranskaan	Vietnam ja Ranska ylläpitävät hyviä diplomaattisia suhteita, ja ranskalainen kulttuuri on edelleen nähtävissä Vietnamissa.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

• French
  Indochina | Ranskan siirtomaavalta – Keskustelupalsta, jossa
  käsitellään Ranskan ja Vietnamin välistä historiaa.