Tänä päivänä Ranskasta ei varmaankaan löydy yhtäkään kylää tai kaupunkia, jossa ei olisi vähintään yhtä crêpe -paikkaa, missä pääsisi nauttimaan ohuista ja maukkaista letuista sekä suolaisilla että makeilla täytteillä. Tunnetuin versio lienee varmasti Nutellalla täytetty crêpe, sillä ranskalaiset ovat tunnettuja rakkaudestaan tätä suklaalevitettä kohtaan!

Höyhenenkevyt crêpe-lettu on yksi tunnetuimmista Ranskalle tyypillisistä ruuista ja sitä myydään niin hienoissa Michelin-tähdillä palkituissa ravintoloissa kuin katujen kioskeissakin eli crêperieissä ympäri maata. Etenkin Pariisi on tunnettu kaduilla saatavista crepê-letuista, joita myydään joka alueella. Turistien lisäksi myös pariisilaiset jonottavat mielellään näillä kioskeilla saadakseen itselleen herkullisen välipalan mukaan vietäväksi. Sinänsä ymmärrettävää, sillä mikäs sen mukavampaa kuin katsella kaunista Pariisia ja nauttia suussasulavasta crêpestä.

Mistä tämä herkku sitten on saanut alkunsa? Melkeinpä joka maassa on oma versionsa letuista, mutta ranskalainen crêpe on aivan erityinen. Niinpä kerrommekin sinulle enemmän crêpe-lettujen historiasta sekä paikallisista variaatioistakin Ranskan eri alueilla. Katso alempaa myös ohjeet niiden valmistamiseen, mikäli et malta odottaa Ranska matkaasi asti!

Crêpe-lettujen historia

Lännessä sijaitsevaa Bretagnea pidetään näiden lettujen synnyinpaikkana. Alue oli pitkään eristettynä muusta Ranskasta ja siksi sille kehittyikin oma vahva identiteetti. Bretagnen ihmisiä pidetään yhä brittien kaltaisina, vaikka kaikki ovatkin ranskalaisia.

Bretagnen alue on kivistä ja kallioista, joten siellä ei kovin helposti kasva yksikään vilja. 1100-luvulla alueelle kuitenkin saapui tattarijauho, mikä kaikkien yllätykseksi kasvoi erinomaisesti alueen maaperässä. Niinpä paikalliset ottivat kaiken hyödyn irti tästä kuiturikkaasta ja proteiinintäyteisestä viljasta. He jauhoivat viljan ja valmistivat siitä taikinaa lisäämällä jauhoihin vettä ja ripauksen suolaa. Kuumalla alustalla pyöreä lettu valmistui nopeasti ja täytteeksi saatettiin laittaa lähes mitä tahansa. Näin crêpe siis syntyi. 1900-luvulla tattarijauhon sijasta alettiin käyttää vehnäjauhojakin, mutta yleensä ne valmistetaan vanhan reseptin mukaisesti tattarista. Makueron huomaa!

Paikalliset variaatiot

Vaikka crêpen perusteet ovatkin olleet samat aina 1100-luvulta lähtien, alueellisia eroja on vuosisatojen aikana syntynyt. Suolaisia ja makeita versioista on ollut alusta asti. Perinteisiä täytteitä ovat sitruuna ja sokeri sekä kinkku, juusto ja kananmuna. Mikäli malttaa istua alas nauttimaan crepêstään, voi kyytipojaksi ottaa kirpakkaa omenasiideriä, mieluiten tietysti Bretagnen alueelta myöskin.

Tunnettu variaato on myös crepê Suzette eli appelsiiniliköörissä liekitetty lettu. Se sai alkunsa jo vuonna 1895, jolloin kuuluisia ravintolakokki Henri Charpentier työskenteli Monacon Café de Parisissa. Hänen ansiostaan crêpestä sukeutui varsinainen hienostoruoka! Yhtenä iltana nimittäin Walesin prinssi saapui ravintolaan illalliselle ja pyysi jälkiruoaksi jotain tasokkaampaa crêpe-versiota. Charpentier sai älynväläyksen ja heitti crêpen päälle hieman appelsiinia ja brandya, minkä jälkeen hän sytytti sen palamaan. Näin tämä versio siis sai alkunsa ja se nimettiin prinssin illallisvieraan mukaan.

Nykyään letuista on saatavilla kaikenlaisia uusia versioita ravintoloissa ympäri Ranskaa, aina suolaisella karamellilla täytetyistä letuista tummaan suklaaseen ja keitettyihin päärynöihin. Suolaisista täytteistä yleisimpiä ovat vuohenjuusto, Emmental, sienet ja ratatouille sekä muut kypsennetyt kasvik

Helmikuussa juhlitaan crêpe-päivää

Tämä lettu ei ole vain helppo, halpa ja herkullinen välipala, vaan sillä on tärkeä rooli Ranskan kulttuurissa. Siksi sille on nimetty oma päivänsä paikallisessa kalenterissakin! Aikaisemmin helmikuun 2. päivää juhlittiin Neitsyt Marian siunauspäivänä, mutta nykyään ihmiset tuntevat sen paremmin crêpe-lettujen päivänä eli le jour des crêpes. Perheet yleensä juhlistavat päivää yhdessä tietysti crêpeillä.

Tähän päivään liittyy tiettyä taikauskoakin. Sanotaan, että mikäli kyseisenä päivänä pitää oikeassa kädessään kolikkoa ja kääntää crêpen heittämällä ympäri vasemmalla kädellään ilman että lettu menee rullalle, tietää se hyvää onnea samana vuonna koko perheelle!

Resepti, valmistus ja täytteet

Miten näitä herkullisia crêpejä sitten valmistetaan? Resepti on hyvin helppo, mutta oikeanlainen pannu on hyvä olla. Jos et halua satsata ranskalaisten crêpe-pannuun, voit käyttää hyvin suurta paistinpannuakin. Tässä erittäin helppo ohje lettujen tekoon. Perinteisestä reseptistä poiketen mukana on myös maitoa ja kananmunia, tosin niitä lisätään taikinaan nykyään Ranskassakin.

1 kupillinen tattarijauhoja

2 kananmunaa

½ kupillista maitoa

½ kupillista vettä

¼ teelusikallista suolaa

2 ruokalusikallista sulatettua voita

Sekoita jauhot ja munat, lisää nesteet vähitellen koko ajan sekoittaen. Lisää suola ja voi. Jatka sekoittamista kunnes seos on tasainen.

Kuumenna kevyesti öljytty pannu ja paista ¼ taikinasta per crêpe. Kallistele pannua, jotta taikina levittyy tasaisesti. Kypsennä pari minuuttia, kunnes paistopinta on vaaleanruskea. Käännä, paista toinen puoli ja tarjoile lopulta kuumana.