Ranskan tasavalta (ransk. la République française) eli Ranska (ransk. la France) on valtio Länsi-Euroopassa. Ranskan pinta-ala on 643 427 neliökilometriä ja sen väkiluku on noin 64,0 miljoonaa, kun huomioidaan myös merentakaiset alueet. Ranskan Euroopan puoleisen osan, Manner-Ranskan eli la métropolen naapurimaita ovat Belgia, Luxemburg, Saksa, Sveitsi, Italia, Monaco, Espanja ja Andorra. Ranskalla on yhteistä rajaa myös Brasilian ja Surinamen kanssa (Ranskan Guayana). Manner-Ranska sijaitsee lauhkealla vyöhykkellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä seutua, joka kuuluu välimerenilmastoon.
Ranska on teollisuusmaa ja se on maailman suosituin matkakohde; vuonna 2007 81,9 miljoonaa turistia kävi Ranskassa. Otollinen ilmastovyöhyke sekä tunnetut turistikohteet, kuten Eiffel-torni (ransk. la Tour Eiffel) ja Riemukaari (ransk. l’Arc de Triomphe), tekevät maasta suositun. Ranska on Euroopan tärkein maatalousmaa ja se on tullut tunnetuksi valmistamistaan laadukkaista viineistä.
Ranska on Yhdistyneiden kansakuntien jäsen, yksi Euroopan unionin perustajajäsenistä ja yksi YK:n turvallisuusneuvoston viidestä pysyvästä jäsenmaasta. Valtio on myös yksi maailman kahdeksasta ydinasevaltiosta. Ranskan viidennen tasavallan perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1958 – siitä lähtien maa on ollut puolipresidentillinen tasavalta. 16. toukokuuta 2007 lähtien Ranskan presidenttinä on toiminut Nicolas Sarkozy.
Nykyinen Ranska kattaa suurimman osan muinaisesta Galliasta, jonka roomalainen sotapäällikkö Julius Caesar valloitti vuosina 58 eaa. – 52 eaa.
Rooman valtakunnan jälkeen Ranskan alue kuului frankkien valtakuntaan, jonka hallitsijoina olivat ensin merovingit ja myöhemmin karolingit. Valtakunnan mahtavin hallitsija oli Kaarle Suuri, joka vuonna 800 kruunattiin myös Rooman keisariksi.
Ranskan valtiona voidaan katsoa syntyneen vuonna 843, kun Kaarle Suuren kolme pojanpoikaa jakoivat valtakunnan keskenään Verdunin sopimuksella. Näin syntyneistä valtioista läntisin oli Länsi-Frankia, jonka hallitsijana oli Kaarle Kaljupää. Karolingien jälkeen valtaan nousi vuonna 987 Hugo Capet. Hänen jälkeläisiään olivat kaikki Ranskan myöhäisemmät kuninkaat, kapetingit, myös suvun sivuhaaroihin kuuluneet Valoisit ja Bourbonit.
Verdunin sopimuksella perustetuista valtakunnista keskimmäinen, Lotharin valtakunta jäi lyhytikäiseksi ja hajosi pian moniksi ruhtinaskunniksi. Osa niistä kuten Burgundi, Provence, Franche-Comté, Alsace ja Lothringen, liitettiin myöhempien vuosisatojen kuluessa yksi toisensa jälkeen Ranskaan.
Ranskan vallankumoukseen 1789 saakka maa oli kuningaskunta. Vallankumouksen ja Napoleonin keisariuden jälkeen maa palasi kuningaskunnaksi vuosina 1814–1848. Kuuluisin Ranskan kuningas lienee aurinkokuningas Ludvig XIV (1638–1715).
1700-luvun ja 1800-luvun vaihteessa Ranskaa hallitsi keisari Napoléon Bonaparte, joka sai haltuunsa suuren osan Eurooppaa, mutta karkotettiin sittemmin Atlantin valtameressä sijaitsevalle St. Helenan saarelle. Napoleonin jälkeen monarkia palautettiin, mutta Euroopan “hulluna vuotena” 1848 kuningas Ludvig Filip syrjäytettiin helmikuun vallankumouksessa ja maasta tuli tasavalta, jonka presidentiksi valittiin Napoleonin veljenpoika Ludvig Napoleon. Hän kuitenkin muutaman vuoden päästä julistautui keisariksi nimellä Napoleon III. Keisarikunta kaatui myöhemmin, ja Ranska julistettiin taas tasavallaksi.
Ensimmäisessä maailmansodassa Ranska taisteli ympärysvaltain puolella. Toisessa maailmansodassa suurin osa maasta joutui Saksan miehittämäksi. Miehittämätöntä osaa, lähinnä keskisiä ja kaakkoisia alueita, hallitsi Saksan nukkehallituksena marsalkka Philippe Pétainin niin sanottu Vichyn hallitus. Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Ranskaan tehtiin Normandian maihinnousu ja maa vapautui. Toisen maailmansodan vaikutus on havaittavissa muun muassa absurdismin synnyn yhteydessä.
Nykyinen Ranskan valtio on nk. viides tasavalta, joka syntyi kansanäänestyksellä 1958.
Kevään 1968 kuuluisissa opiskelijamellakoissa Pariisissa maa ajautui vallankumouksen partaalle.
Manner-Ranska (ransk. la Métropole) sijaitsee Länsi-Euroopassa Atlantin valtameren rannalla. Manner-Ranskaa rajaa pohjoisesta Englannin kanaali, lännestä Biskajanlahti, etelästä Pyreneet ja Välimeri, idästä Alpit, Juravuoret ja Rein. Manner-Ranskan naapurivaltioita ovat Belgia, Luxemburg, Saksa, Sveitsi, Italia, Espanja, Andorra ja Monaco. Manner-Ranskaan katsotaan kuuluvaksi myös Korsikan saari (ransk. la Corse) Välimeressä. Manner-Ranskan pinta-ala on 551 500 neliökilometriä ja rantaviivaa sillä on 3 427 kilometriä./BR>
Ranskalle kuuluvaa Ranskan Guayanaa (ransk. la Guyane française) rajaa pohjoisessa Karibianmeri, lännessä Suriname, etelässä ja idässä Brasilia. Ranskan Guayana on osa Ranskan merentakaisia hallintoalueita, joihin kuuluu myös Uuden-Kaledonian saariryhmä (ransk. la Nouvelle-Calédonie), Ranskan Polynesia (ransk. la Polynésie française) ja lukuisia muita pieniä saaria ja atolleja ympäri maailmaa. Merentakaisten hallintoalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 91 927 neliökilometriä.[9] Näin ollen valtion kokonaispinta-ala on 643 427 neliökilometriä. Tästä alueesta vesistöä on 3 374 km² ja rantaviivaa valtiolla on 4 668 kilometriä.
[muokkaa]Pinnanmuodot
Aamuauringossa jylhänä kohoava Mont Blanc (4 807 metriä) on Ranskan ja koko Euroopan korkein vuori.
Ranskan korkein kohta, Mont Blanc (4 807 metriä), sijaitsee Alpeilla Ranskan ja Italian rajalla.[14] Mont Blanc on myös Euroopan korkein kohta.[15] Vuotuisten sademääräerojen vuoksi 4 807 metriä on määritelty vuoren “peruskorkeudeksi”, sillä lumisena vuonna korkeus saattaa olla parhaimmillaan 4 811 metriä, kun taas vähälumisena vuotena korkeus saattaa olla vain 4 792 metriä.[14] Matalin kohta Ranskassa on kaksi metriä meren pinnan alapuolella oleva Rhône-joen syvin kohta.[14]
Suurin osa Manner-Ranskasta on alankoa. Alanko ulottuu Manner-Ranskassa Belgian ja Saksan rajoilta Bretagneen, ja sieltä rannikkoa myöten kaartuen Rhônen suistoalueelle. Rhônen lisäksi Manner-Ranskan tärkeimpien jokien, Seinen, Loiren ja Garonnen, suistoalueet sijaitsevat alangolla.[15] Alanko on hyvää viljelysmaata, sillä se on tasaista ja hedelmällistä.[16] Suurin osa tästä alangosta onkin otettu viljelyskäyttöön.[16]
Manner-Ranskan keski- ja eteläosissa sijaitsee Keskiylänkö (ransk. le Massif Central), joka kattaa suunnilleen kuudesosan Manner-Ranskan pinta-alasta. Keskiylängön eteläosissa sijaitsee korkea ja kuiva kalkkikivitasanko, luoteessa nuorehkoista ja kuluneista tulivuorista on syntynyt laajoja vuoristoja ja kaakossa jyhkeät graniittimassivit muodostavat jyrkän seinämän Rhône ja Saône -jokien laaksoihin.[16] Keskiylängön korkein kohta on nimetty Puy de Sancyksi ja se on 1 885 metriä korkea.[16] Keskiylänköä halkoo useat jokisolat. Rhônen laakso on yksi suurimpia ja se erottaa keskiylängön ja Alpit. Alpit hallitseva Kaakkois-Ranskan maisemaa ja ovat luonnollisena rajana Italian kanssa. Alppien pohjoispuolella on korkeat kalkkikiviset Juravuoret, jotka erottavat Sveitsin ja Ranskan. Juravuoria pilkkoo Rhône, joka virtaa Genevenjärvestä kohti Lyonia. Muita vuoristoalueita ovat Pyreneet etelässä Espanjan ja Andorran rajalla ja metsäiset Vogeesit Reinin laakson reunalla.
Garonne-joki virtaamassa huhtikuisen Toulousen halki.
Korsika on Välimeren saarille tyypillisesti kivinen, karu ja vuoristoinen. Ranskan Guayana on kapea rannikkotasanko, joka muuttuu sisämaahan mentäessä asumattomaksi sademetsäksi. Aluetta rajaa idästä Oyapock-joki, lännestä Maroni-joki ja sen sivujoet Litani ja Lawa ja etelästä Tumuc-Hamac-vuoret. Korkein huippu Ranskan Guayanassa on Bellevue de l’Inini, joka on 851 metriä korkea. Uusi-Kaledonia on Tyynen valtameren kolmanneksi suurin saariryhmä Papua-Uuden-Guinean ja Uuden-Seelannin jälkeen. Uuden-Kaledonian pinta-ala on 18 575 neliökilometriä ja sen pinnamuodot ovat vaihtelevia alangoista ylänköihin. Korkein vuori Uudessa-Kaledoniassa on Mont Panié, jonka huippu on 1 682 metrin korkeudessa
Ilmasto
Manner-Ranska sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä osaa, jossa vallitsee välimerenilmasto. Koko Manner-Ranskan alueella sataa suurin piirtein yhtä paljon vuoden aikana, poikkeuksena enemmän sateita keräävät Ranskan Alpit. Vaikka Pohjois- ja Etelä-Ranskan sademäärät ovatkin suunnilleen samat, Pohjois-Ranska sijaitsee länsituulten vyöhykkeellä ja saa sateensa tasaisen epäsäännöllisesti ympäri vuoden. Etelä-Ranskassa lähes kaikki alueelle satava sade saadaan viileään talviaikaan, kesäisin ei alueella juuri sada.
Pohjoisessa Manner-Ranskassa kylmimmän kuukauden keskilämpötila noin 4 astetta ja lämpimimmän noin 19 astetta. Vastaavasti taas eteläisessä Manner-Ranskassa kylmimmän kuukauden keskilämpötila noin 7 astetta ja lämpimimmän noin 22 astetta